Purjehdusta amatöörin näkökulmasta
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Listaa viimereissuista
22.6.-26.6
Pansio - Paikka 'X' - Aspö - Paikka 'X' - Björkö - 'Marskin Maja' (Saaren nimen vaihdan kunhan vaan saan mieleeni), Aasla (venekerhon ranta) - Pansio.
16.7.2013 - 19.7.2013
Pansio - Österskatan - Vänö - Pähkinäisten lähettyvillä oleva tutun mökki - Pansio.
Hiukan on ollut kiirusta menemisien kanssa, joten päivitystahti on hiukan hidas. Josko viikolla saisin aikaiseksi naputella veneeltä kuulumiset.
tiistai 16. heinäkuuta 2013
Torstai 13.7- sunnuntai 14.7
Pansio-Stenskär-Parainen-Kirjais-Seili-Pansio.
Mukana Tuncle 13.7 lauantaihin ja Hugenotti koko matkan.
Jatkoimme matkaa Torstaina aamulla, kohteeksi oli valittu tuttu ja turvallinen Stenskär. Kaikki ok.
Perjantaina Aamupäivällä jakoimme Paraisille. Ei ongelmia, ehkä paras purjehduspätkä ajettiin koneella. Hieman harmittaa oma huomimattomuus. Alkuun lähes pläkä ja kelluimme tuntitolkulla Stenskärin edustalla. Tulipa sentään pestyä sitlooda.
Parsaisilla otettiin venepaikka hiukan komiamman purkkarin vierestä 47-jalkaa
Tuncle poistuu la aamulla bussilla Poriin ja me Hugenotin kanssa jatkamme Kijaisiin. Matkalla opimme monennäköistä purjeiden trimmaamisesta. Kuten termin pussitus. Pelipaikalle päästyämme huomaamme, että samata on melko piukassa.Löydämme kuintenkin sopivan kohdan kahden moottoriveneen vierestä. Välittömästä kun olemme rantautumassa toisesta moottoriveneest tulee toella nihkeä rouvashenkilö äreilemään. Ei kannata, laiturissa oli tilaa ja veneet voi olla vierivieressä. Pitää ostaa kesämökki omalla laiturilla, jos naapurit häiritsee.
Paikassa ei sinällään ollut muuta vikaa kuin se, että siellä haisi muta. Hyvin mahdollista, että teinijoukon uimereissu nosti tuon mudanhajun, mutta ei se siitä miksikään muuta. Nihkeää on syödä makkaraa siinä hajussa.
Muutama kuva Kirjaisista:
Sunnuntaina lähdettiin takaisin, kohteena ensin suoraan koti, sitten laskeskelin, että tekee liian tiukkaa aj menemme seiliin yöksi. Seiliin päästyämme vaihdan mielipidettä ja purjehdimme kotiin. Narut kiinni 22:30. vajaa tunti vielä jäi peliaikaakin jäljelle!
Tuuli oli melko navakkaa päästiin tulemaan hyvää vauhtia, joten se sotki hiukan omaa aikataulutusta. valokuvasta ei nyt saa oikeaa mielikuvaa kallaamisesta, mutta laitampa silti:
Sen pituinen se. Nyt olen parhaillaan pakkaamassa kamoja kotona ja tarkoituksena tulla takaisin torstaina tai perjantaina. Määränpää mahdollisesti Björköön suunta. Tuuli vaan näyttää hiukan rajulta, joten mitään varmaa ei ole vielä päätetty. Tästä myöhemmin.
Pansio-Stenskär-Parainen-Kirjais-Seili-Pansio.
Mukana Tuncle 13.7 lauantaihin ja Hugenotti koko matkan.
Jatkoimme matkaa Torstaina aamulla, kohteeksi oli valittu tuttu ja turvallinen Stenskär. Kaikki ok.
Perjantaina Aamupäivällä jakoimme Paraisille. Ei ongelmia, ehkä paras purjehduspätkä ajettiin koneella. Hieman harmittaa oma huomimattomuus. Alkuun lähes pläkä ja kelluimme tuntitolkulla Stenskärin edustalla. Tulipa sentään pestyä sitlooda.
Parsaisilla otettiin venepaikka hiukan komiamman purkkarin vierestä 47-jalkaa
Tuncle poistuu la aamulla bussilla Poriin ja me Hugenotin kanssa jatkamme Kijaisiin. Matkalla opimme monennäköistä purjeiden trimmaamisesta. Kuten termin pussitus. Pelipaikalle päästyämme huomaamme, että samata on melko piukassa.Löydämme kuintenkin sopivan kohdan kahden moottoriveneen vierestä. Välittömästä kun olemme rantautumassa toisesta moottoriveneest tulee toella nihkeä rouvashenkilö äreilemään. Ei kannata, laiturissa oli tilaa ja veneet voi olla vierivieressä. Pitää ostaa kesämökki omalla laiturilla, jos naapurit häiritsee.
Paikassa ei sinällään ollut muuta vikaa kuin se, että siellä haisi muta. Hyvin mahdollista, että teinijoukon uimereissu nosti tuon mudanhajun, mutta ei se siitä miksikään muuta. Nihkeää on syödä makkaraa siinä hajussa.
Muutama kuva Kirjaisista:
Sunnuntaina lähdettiin takaisin, kohteena ensin suoraan koti, sitten laskeskelin, että tekee liian tiukkaa aj menemme seiliin yöksi. Seiliin päästyämme vaihdan mielipidettä ja purjehdimme kotiin. Narut kiinni 22:30. vajaa tunti vielä jäi peliaikaakin jäljelle!
Tuuli oli melko navakkaa päästiin tulemaan hyvää vauhtia, joten se sotki hiukan omaa aikataulutusta. valokuvasta ei nyt saa oikeaa mielikuvaa kallaamisesta, mutta laitampa silti:
Sen pituinen se. Nyt olen parhaillaan pakkaamassa kamoja kotona ja tarkoituksena tulla takaisin torstaina tai perjantaina. Määränpää mahdollisesti Björköön suunta. Tuuli vaan näyttää hiukan rajulta, joten mitään varmaa ei ole vielä päätetty. Tästä myöhemmin.
torstai 11. heinäkuuta 2013
Lomalla viimeinkin
Nopeaa päivitystä 6-9.7.2013 la-ke välistä Turusta.
Lauantai 6.8.2013
Lähtö Taivassalon Helsingin kylästä. Toinen venekunta on tulossa Porista meidän meidän venekunnan matkaan ja tarkoituksena viettää tiistaille asti jonkinlaista yhteisveneilyä.
Meidän matkassa Mava77 ja Hugenotti. Tuuli on todella kova, varoitukset on annettu 14m/s tuulesta ja siltä se tosiaan vaikutti. Ankkuri on jälleen kerran pohjassa todella piukassa ja tuuli painaa venettä todella raajusti. Todellisia vaikeuksia päästä rannasta pois. Eikä se puoli sukua huutoneuvoineen auta yhtään. Lähinnä vituttaa ja tekisi mieli huutaa, että saa tulla koittamaan. Ei se ole soutuvene jonka vaan voi soutaaa haluamaansa paikkaan. Lopulta melkoisen sekoilun jäkeen ankkurinaru laitetaan kiinni vinssiin ja vinssataan irti pohjasta. Wolaa onnistuu.
Tästä eteenpäin ulos isommalle aukolle ja siitä sattumalta törmäämme toiseen venekuntaan joka on tulossa uuenkaupungin suunnalta. Navakkaa myötäistä tuulta tarjolla. Sovitaan nyt, että se 14m/s iso purje ylös kaikki ok, käännös myötäiseen ok ja sitten mennään. Mennään sitten kuin viimeistä päivää. Vene 'surffaa' eteenpäin ja sen ohjaaminen on todella työlästä. Ei mitään ideaalia purjehdusta vaikka vauhtia onkin reippaasti.
Kohteeksi olemme ottaneen Lootholman Kusvissa. Ihan ok paikka, satamamaksu 20€ ja suojainen satama. Siihen on kaveriporukan hyvä jäädä viettämään iltaa ja odottelemaan parempia kelejä. Tuuli oli kyllä jo laantunut iltaa kohden aikalailla.
7.7.2013
Sunnuntaina alkaa matka kohti Ahvensaarta. Keli on parempi ja heti lähtiessä Ströömillä tulee vastaan hieno vanha purjealus
Matka menee mukavasti. Toisella venekunnalla on moottorivene käytössä ja ovat perillä useamman tunnin ennen meitä. Me purjehditaan ja mukavasti tullaan vahtia on nollasta kohtuulliseen, mutta mahtava päivä!
Ahvensaaressa odottaa luonnonsatama. Paikka on todella hieno. ohessa kuvia sunnuntailta ja maanantailta.
8.7.2013
Maanantaina herätessä Ahevensaaresta tuuli on todellakin navkoitunut taas ja mietimme mitä tehdään. Jäädäänkö pitämään keliä vai jatkammeko matkaa. Kävellään saaressa ja katsellaan paikkoja. Lopulta meinataaan, että lähdetään Pähkinäisiin, josta toisella venekunnalla on mukavampi matka aamulla Naantaliin. Tästä toisella kertaa.
Loppumatkan update
Pähkinäisiin päästään melko mukavasti purjeilla, mutta paikalle saavuttuamme laituri oli lähes täynnä. Toinen venekunta ajoi veneensä läheiseen ankkuripaikkaan ja päätimme tuupata kahden veneen kohtuulliseen ahtaaseen väliin. Naapurissa oli brittilipulla varustettu vene josta veneen emäntä saapuikin ohjeistamaan ja sättäämään laituriin ajamista, mutta veneen kapteeni antoi melko nopean ja jopa töykeän käskyn olla puuttumatta meidän rantautumiseen. Sinällään ihan oikein, koska melko hektisessä rantaumisjumpassa pitää vaan keskittyä siihen omaan tekemiseen ja koittaa pitää homma hanskassa.
Keitellään vähän Meksikon pataa ja pulistaan hyvällä nuotiopaikalla. Sauna on varattu puolilta öin ja sen jälkeen hiippailemme kaikki omiin veneisiin odottamaan seuraavaa päivää.
Paikka Pähkinäinen on hieno, mutta ei siellä mitään saaristolaiselämää kyllä tule koetuksi.
9.7.2013
Tiistaina lähedemme Pähkinäisistä kohteena Ravanttien Wakeboard paratiisi rymättylässä. Ollaan tehty pientä miehistön veksaalmista, sillä Nurmister tuli meidän veneeseen ja Mava77 lähti toisella vaeneellä Naantaliin siitä kotiin. Mukavasti purjehtien perille, ei mainittavaa. Saadaan poijupaikka, kun mökin isäntä on siirtänyt moottoriveneensä ja kaikki näyttää aikalailla hyvältä. Lainataan autoa ja käydään Rymättylässä kaupassa täydentämässä ruokavarastoja. Grillataan ja sitten olisi vielä tarjolla Wakeboardingia. Meidän veneeneestä ei kukaan jaksa täydellä mahalla osallistua.
Sääkarttojen pariin. Eikä näytä hyvällä 14m/s tuulta ja sadetta luvassa keskiviikolle. Teen johtajan ratkaisun ja lähdetään jo samana iltana Turkuun vietetään välipäivä Turussa ja jatkamme matkaa torstaina. Ja näinhän siinä tapahtui. Keskiviikkona keli olisi sittenkin ollut ok, mutta mistä näitä aina voi tietää. Käydään tuopposella kaupungilla, koska Porilainen Tuncle ei ollut aikoihin Turussa ollut.
Lauantai 6.8.2013
Lähtö Taivassalon Helsingin kylästä. Toinen venekunta on tulossa Porista meidän meidän venekunnan matkaan ja tarkoituksena viettää tiistaille asti jonkinlaista yhteisveneilyä.
Meidän matkassa Mava77 ja Hugenotti. Tuuli on todella kova, varoitukset on annettu 14m/s tuulesta ja siltä se tosiaan vaikutti. Ankkuri on jälleen kerran pohjassa todella piukassa ja tuuli painaa venettä todella raajusti. Todellisia vaikeuksia päästä rannasta pois. Eikä se puoli sukua huutoneuvoineen auta yhtään. Lähinnä vituttaa ja tekisi mieli huutaa, että saa tulla koittamaan. Ei se ole soutuvene jonka vaan voi soutaaa haluamaansa paikkaan. Lopulta melkoisen sekoilun jäkeen ankkurinaru laitetaan kiinni vinssiin ja vinssataan irti pohjasta. Wolaa onnistuu.
Tästä eteenpäin ulos isommalle aukolle ja siitä sattumalta törmäämme toiseen venekuntaan joka on tulossa uuenkaupungin suunnalta. Navakkaa myötäistä tuulta tarjolla. Sovitaan nyt, että se 14m/s iso purje ylös kaikki ok, käännös myötäiseen ok ja sitten mennään. Mennään sitten kuin viimeistä päivää. Vene 'surffaa' eteenpäin ja sen ohjaaminen on todella työlästä. Ei mitään ideaalia purjehdusta vaikka vauhtia onkin reippaasti.
Kohteeksi olemme ottaneen Lootholman Kusvissa. Ihan ok paikka, satamamaksu 20€ ja suojainen satama. Siihen on kaveriporukan hyvä jäädä viettämään iltaa ja odottelemaan parempia kelejä. Tuuli oli kyllä jo laantunut iltaa kohden aikalailla.
| Lootholmassa Kuunari Helena on tainnut viimeisen matkansa tehdä |
| Tansut illalla. Ei taivu rokkimies tuohon pelleilyyn. |
| Ihan ok maisemaa |
7.7.2013
Sunnuntaina alkaa matka kohti Ahvensaarta. Keli on parempi ja heti lähtiessä Ströömillä tulee vastaan hieno vanha purjealus
| vastaantulija |
Ahvensaaressa odottaa luonnonsatama. Paikka on todella hieno. ohessa kuvia sunnuntailta ja maanantailta.
| Hieno sisäsaari, joskin ihmisen tekemä. |
| Samaa settiä edellisen kanssa |
| Hienoja luolia |
| samaa settiä |
![]() |
| Wanha kalkinpolttomasuuni |
![]() |
| polttoluukkua |
Maanantaina herätessä Ahevensaaresta tuuli on todellakin navkoitunut taas ja mietimme mitä tehdään. Jäädäänkö pitämään keliä vai jatkammeko matkaa. Kävellään saaressa ja katsellaan paikkoja. Lopulta meinataaan, että lähdetään Pähkinäisiin, josta toisella venekunnalla on mukavampi matka aamulla Naantaliin. Tästä toisella kertaa.
Loppumatkan update
Pähkinäisiin päästään melko mukavasti purjeilla, mutta paikalle saavuttuamme laituri oli lähes täynnä. Toinen venekunta ajoi veneensä läheiseen ankkuripaikkaan ja päätimme tuupata kahden veneen kohtuulliseen ahtaaseen väliin. Naapurissa oli brittilipulla varustettu vene josta veneen emäntä saapuikin ohjeistamaan ja sättäämään laituriin ajamista, mutta veneen kapteeni antoi melko nopean ja jopa töykeän käskyn olla puuttumatta meidän rantautumiseen. Sinällään ihan oikein, koska melko hektisessä rantaumisjumpassa pitää vaan keskittyä siihen omaan tekemiseen ja koittaa pitää homma hanskassa.
Keitellään vähän Meksikon pataa ja pulistaan hyvällä nuotiopaikalla. Sauna on varattu puolilta öin ja sen jälkeen hiippailemme kaikki omiin veneisiin odottamaan seuraavaa päivää.
| Meksikonpadan alkulima |
Paikka Pähkinäinen on hieno, mutta ei siellä mitään saaristolaiselämää kyllä tule koetuksi.
| Lääniä on pelailla |
9.7.2013
Tiistaina lähedemme Pähkinäisistä kohteena Ravanttien Wakeboard paratiisi rymättylässä. Ollaan tehty pientä miehistön veksaalmista, sillä Nurmister tuli meidän veneeseen ja Mava77 lähti toisella vaeneellä Naantaliin siitä kotiin. Mukavasti purjehtien perille, ei mainittavaa. Saadaan poijupaikka, kun mökin isäntä on siirtänyt moottoriveneensä ja kaikki näyttää aikalailla hyvältä. Lainataan autoa ja käydään Rymättylässä kaupassa täydentämässä ruokavarastoja. Grillataan ja sitten olisi vielä tarjolla Wakeboardingia. Meidän veneeneestä ei kukaan jaksa täydellä mahalla osallistua.
Sääkarttojen pariin. Eikä näytä hyvällä 14m/s tuulta ja sadetta luvassa keskiviikolle. Teen johtajan ratkaisun ja lähdetään jo samana iltana Turkuun vietetään välipäivä Turussa ja jatkamme matkaa torstaina. Ja näinhän siinä tapahtui. Keskiviikkona keli olisi sittenkin ollut ok, mutta mistä näitä aina voi tietää. Käydään tuopposella kaupungilla, koska Porilainen Tuncle ei ollut aikoihin Turussa ollut.
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Vuoto!
Vene on lainassa serkkupojalla ja eilen oltiin katsomassa perushommat läpi eli mitä on missä, koneen käynnistykset yms. Olin aiemmin huomioinut, että dieseliä tulee jostain takapilssiin. Oletin alkuun, että kyse on vaan huoltotoimien aikana karranneesta polttoaineesta. viime viikolla olin kuitenkin katsomassa miten lämppäriä voisi huoltaa ja samalla tuli katsottua polttoainetankin päälle. Se oli selkeästi kostea. Tässä kohtaa tulin jo siihen tulokseen, että tankki vuotaa. Nyt käynnisteltiin konetta ja tuijoteltiin tankin päälle ja huomattiin pienen pieni vuoto. Dieseliä ei todellakaan tullut paljoa, mutta kuitenkin sen verran, että tuntien ajaminen taatusti alkaa näkyä pilssissä. Paikannettiin vika kupariprikkaan ja päätettiin avata liitos. Minä lähdin hakemaan uusia kupariprikkoja ja Timppa jäi veneelle. Motonet keikka ja kaksi huoltamoa antoi tulokseksi nolla prikkaa. Takaisin veneelle ja mietittiin mistä prikkoja voisi saada. Tultiin tulokseen, että ajellaan Raision Biltemaan kyselemään. 19.50 Biltemassa ja 19.55 ulkona, aikaa jäi ruhtinaalliset 5min. Onneksi tarvittavat vermeet löytyi.
Päästään takaisin veneelle vaihdetaan tiivisteet ja koitetaan käynnistää. Jepjep, vuotaa edelleen ja nyt löytyy oikea vuotokohta. Letku on prässätty polttoaineliittimeen kiinni ja prässäyksen kohdalta syöttöletkun kohdalta letku on halki. Nyt onkin sitten letkua repiessä saatu aikaan pienestä tihkuvasta vuodosta iso. Voi saatanansaatana, menee taas iltatöiksi. prässätty letku on niin piukassa, että mitään toivoa ei ole sitä saada veneessä olevin tarvikkein irti. Katkaistaan letku liittimen kohtaa ja ajetaan takaisin Bilteman viereen sukulaisen luo lainaamaan rautasahaa. Saadaan liitin irti sekä muutama kuristin Raimolta. Takaisin veneelle tuhteerataan uusi viritys paikelleen ja startti. Pitää! Mahtavaa.
Tässä vaan tällainen yksi lisätarina siitä miten 15min pikakorjaus muuttuu 5h veivaamiseksi. Noh, onpa kunnossa. Laihempi, joskin huomattavasti leveämpi Timppa mahtui hienosti sitloodan sisälle. Merkillisiä määriä lihaa sinne laatikkoon mahtuukin. Minä sain tällä kertaa kiitollisen tehtävän olla työkalunojentaja. Ei sillä, että minulla olisi ollut sen suurempaa intoa änkeä itseään sinne pieneen koloon. Timppa ehti ensin, eikä harmita yhtään.
Nyt pojat on veneellä liikenteessä ja liitin on pitänyt, joten hieno homma. Ehkä tämä dieselissä vähtääminen alkaa pian loppua. Jonkin verran keljuttaa pestä lakkabensalla itsensä kerran viikkoon.
Remontista olisi voinut toki ottaa kuvia, mutta mitäpä turhaan.
Päästään takaisin veneelle vaihdetaan tiivisteet ja koitetaan käynnistää. Jepjep, vuotaa edelleen ja nyt löytyy oikea vuotokohta. Letku on prässätty polttoaineliittimeen kiinni ja prässäyksen kohdalta syöttöletkun kohdalta letku on halki. Nyt onkin sitten letkua repiessä saatu aikaan pienestä tihkuvasta vuodosta iso. Voi saatanansaatana, menee taas iltatöiksi. prässätty letku on niin piukassa, että mitään toivoa ei ole sitä saada veneessä olevin tarvikkein irti. Katkaistaan letku liittimen kohtaa ja ajetaan takaisin Bilteman viereen sukulaisen luo lainaamaan rautasahaa. Saadaan liitin irti sekä muutama kuristin Raimolta. Takaisin veneelle tuhteerataan uusi viritys paikelleen ja startti. Pitää! Mahtavaa.
Tässä vaan tällainen yksi lisätarina siitä miten 15min pikakorjaus muuttuu 5h veivaamiseksi. Noh, onpa kunnossa. Laihempi, joskin huomattavasti leveämpi Timppa mahtui hienosti sitloodan sisälle. Merkillisiä määriä lihaa sinne laatikkoon mahtuukin. Minä sain tällä kertaa kiitollisen tehtävän olla työkalunojentaja. Ei sillä, että minulla olisi ollut sen suurempaa intoa änkeä itseään sinne pieneen koloon. Timppa ehti ensin, eikä harmita yhtään.
Nyt pojat on veneellä liikenteessä ja liitin on pitänyt, joten hieno homma. Ehkä tämä dieselissä vähtääminen alkaa pian loppua. Jonkin verran keljuttaa pestä lakkabensalla itsensä kerran viikkoon.
Remontista olisi voinut toki ottaa kuvia, mutta mitäpä turhaan.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
maakrapuna
28.6.2013-30.6.2013
Perjantaina oli puhe, että lähdetään pikakierrokselle pähkinäisiin ja lauantaina takaisin. Olin kuitenkin nukkunut pari edellistä yötä niin huonosti, että oma peti vei voiton. Lauantaina yhdet mukavat kekkerit ja työvelvotteita päivystyksen muodossa muutama tunti perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Siinäpä se, viikonloppu jäi pieniä purkkarin fiksaamisia lukuunottamatta veneettömäksi. Kirjoitushetkellä lomaan on aikaa neljä työpäivää, joten otan edellisen viikonlopun ensi viikolla kiinni.
Saattaa olla, että blogi muuttuu enemmän listatyyppiseksi, kunhan tuo kesälomapurjehdus lähtee kunnolla liikkeelle. Ei välttämättä jaksa kirjoitella jokaisesta päivästä paljoa. Näin työmiehenä arkena on hyvä kerrata menneet.
Perjantaina oli puhe, että lähdetään pikakierrokselle pähkinäisiin ja lauantaina takaisin. Olin kuitenkin nukkunut pari edellistä yötä niin huonosti, että oma peti vei voiton. Lauantaina yhdet mukavat kekkerit ja työvelvotteita päivystyksen muodossa muutama tunti perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Siinäpä se, viikonloppu jäi pieniä purkkarin fiksaamisia lukuunottamatta veneettömäksi. Kirjoitushetkellä lomaan on aikaa neljä työpäivää, joten otan edellisen viikonlopun ensi viikolla kiinni.
Saattaa olla, että blogi muuttuu enemmän listatyyppiseksi, kunhan tuo kesälomapurjehdus lähtee kunnolla liikkeelle. Ei välttämättä jaksa kirjoitella jokaisesta päivästä paljoa. Näin työmiehenä arkena on hyvä kerrata menneet.
tiistai 25. kesäkuuta 2013
Juhannus:
Torstai 20.6.2013
Vene on edellisen viikon teknisten ongelmien takia edelleen Kustavin Laupuisissa. Pikkusisko on menossa samalle suunnalle, joten saadaan Hugenotin kanssa kyyti pelipaikoille. Klo 18:00 kone hurisee mukavasti ja köydet on irroitettu. Suunnaksi otetaan Ströömiä pitkin pohjoiseen eli Uudenkaupungin suuntaan. Tuulta ei juuri ole, mutta päätetään silti nostaa purjeet. Lillutaan eteenpäin, kiirehän ei ole mihinkään.
Liikenne on melko kovaa ja pitää sanoa, että sellaisia veneitä menee ohi, että jossain sitä rahaa on reippaammin takataskussa. Minun kuukausiliksalla ei pitkään moisilla polttoainerosvoilla pystyisi ajamaan, vaikka itse veneen saisi ilmaiseksi. ~1,5l/h kuulostaa paljon paremmalle. Alleviivaten, että minulla ei ole mikään tarve painaa tukka hulmuten 'perille'. Minä olen jo perillä.
meripartiolaisten kirja antaa suojaisan luonnonsataman aivan Ströömin pohjoispäähän. Perillä 23.00 ja rilli tulille. Parisen tuntia höpinää, sitten pienessä juhannusfiiliksessä lämppäri päälle poistamaan kosteutta. Joo, hyvin meni, jos nyt ei ota huomioon sitä, että unohdin avata lämppärin pakoputken. Savut tulee sitloodaan ja siinä kohtaa kun tämä huomataan ja pakoputki avataan mustan savun saattelemana (sellaista savua sieltä ei ikinä ole tullut...) päättää Weber lopettaa toimintansa. Oma vika, jälleen pitäisi vähän miettiä mitä on tekemässä. Kieltämättä juhannusjuomat oli osasyyllisenä tähän tapahtumaan. Kirjoitushetkellä (ma 24.6) olen juuri tullut veneeltä ja koittanut kuikuilla vikaa, mutta hiukan liian monta liikkuvaa osaa on härpättimesä. Pitää pyytää toinen silmäpari mukaan ja aloittaa purkutoimet. Laite pitää toimittaa huoltoon. Tämä tapahtuu aikaisintaan viikon päästä.
Perjantai 21.6.2013
Illalla ollaan puhuttu, että Isokari olisi päivän kohde ja keli näyttää hyvälle sen suhteen. Tuuli ei ole liian kova. Kyseinen paikka alkaa olla niin kaukana merellä, että aloittelevan kapteenin on pakko hiukan pohtia myös takaisin tulemista. Päätetään, että tehdään pistokeikka ja tullaan vielä illalla takaisin. Tuuli on kauniisti sanottuna todella kevyttä. Rumasti sanottuna lähes pläkä. Purjeilla silti mennään, kiire ei vieläkään kuulu veneellä liikkuessa sanavarastoon. Neljän tunnin kuluttua ollaan perillä. Heti kun saadaan vene laituriin, tullaan pyytämään laiturimaksu (5€) ja tiedustellaan halukkuutta osallistua majakkakierrokselle. Sehän passaa, siitä sitten vaan nopeasti kamat kasaan ja menoksi. Ehkä turhakin nopeasti, veneen luukut jää auki ja veneessä on kukkaroa, läppäriä, pädiä, yms. viihde-elektroniikkaa. Jääpä ne virta-avaimetkin paikalleen. Siitä olisi lähtenyt helposti hyvä paketti tarvitsevalle.
Saari on hieno ja kierroskin ihan ok. Käydään majakassa josta aukeaa hienot näkymät. Majakkaan ei enää edes pääse ilman opasta ja nyt minun rakastama virkamieskoneisto on kieltämässä majakkavierailut . En kykene ymmärtämään.
Kierroksen jälkeen takaisin veneelle ja kokka kohti Lehmänkurkkua, jonka vieressä on seuraava pysäkki. Pikkusisko ystävineen juhannuksen vietossa, sinne me lähemme kuokkimaan. Paluumatkan alku on on samanlaista purjehtimista mitä menokin. Ainoa ero on siinä, että se pienikin tuulevire on kääntynyt vastaiseksi. Puolessa välissä tuuli nousee ja vaihdamme kurssia siten, että saamme oikein mukavan sivuvastaisen. Vauhtia saadaan mukavasti. Kertakaikkiaan hienoa menoa.
Saavumme perille ja huomaamme, että juhlatunnelma on kohdallaan. Matkamiehet on vaan hieman tunnelmaa jäljessä. Ainakin jos sitä promilleissa lasketaan. Eipä siinä, grillataan, käydään saunassa ja vetäydytään omiin punkkiin vetämään sikeitä. Kuokkavieras lähettää kiitokset ja terveiset Veeralle.
Lauantai 22.6. 2013
Aamulla herätessä huomaan, että tuuli on yltynyt aikalailla. Vaahtopäitä on tarjolla heti kun päästään ankkuripaikasta lehmänkurkun suulle. Ryskytetään suoraan vastaiseen kolmisen tuntia, vesi roiskuu melkoisesti ja päälle saa lyödä sadetakin, vaikkei vettä taivaalta tulekkaan. Välistopiksi olen päättänyt oman mökkirannan Helsinginrannassa, jossa on iso kasa sukulaisia juhannuksen vietossa. Vene saadaan ankkurikiinnityksellä laituriin. Aika uhkaavasti tuuli venettä painaa, mutta tulen siihen tulokseen, että kyllä se siinä pysyy. Sen verran tiukkaa savea on meidän mökkiranta. Mutsi laittaa sapuskat ja minä lämmitän saunan. Saunan jälkeen tuuli on hieman helpannut ja matkaa voisi vielä jatkaa kellon ollessa n.18:00. Vaikea päätös, omalla tavalla tekee mieli vielä jatkaa, mutta toistaalta sitä voisi olla täydenpalvelun rannassa yhden yön. Jäädään yöksi.
Sunnuntai 23.6.2013.
Rakkaan Mutsin laittaman aamiainen odottaa kuten on tilattu klo 10:00. Syödään pikaisesti ja lähdetään kohti Turkua. Ankkuri on imenyt itsensä todella piukkaan kiinni ja sen irroittaminen vaatii melkoisia keväjuhlaliikkeitä, mutta lopulta lykästää ja päästään jatkamaan matkaa. Keli on täydellinen purjehtimiseen. Väylän kiermurtelusta johtuen ajoittain hieman hankalahkoa purjehtimista, mutta 3/4 osaa matkasta mennään purjeilla ja pääosin tosi hyvää vauhtia. Ajoittain sitten madellen. Matkalla keitellään meksikonpataa. Aurinkoisen ja kutakuinkin täydellisen purjehduspäivän päätteeksi saavutaan Turkuun. Pikkusisko on uhrautunut hakemaan meidät satamasta. Pudotetaan Hugenotti kaupunkiin, minä vien siskon ja ajelen kotiin. Olo on aika piesty koko päivän auringossa olemisen jälkeen. Toisaalta kerrankin voin sanoa, että olen ollut auringossa. Se kun ei ole tähän asti ollut mitenkään erikoisen mielekästä puuhaa itselle. Hieno matka ja kaikki osalliset ansaitsevat maininnan onnistuneesta juhannuksesta! Hienoa huomata, että juhannuksena voi tehdä muutakin kuin juoda aamusta iltaan alkoholia.
Koko reissu karkeasti google.maps palvelussa juhannuksen purjehdukset
Torstai 20.6.2013
Vene on edellisen viikon teknisten ongelmien takia edelleen Kustavin Laupuisissa. Pikkusisko on menossa samalle suunnalle, joten saadaan Hugenotin kanssa kyyti pelipaikoille. Klo 18:00 kone hurisee mukavasti ja köydet on irroitettu. Suunnaksi otetaan Ströömiä pitkin pohjoiseen eli Uudenkaupungin suuntaan. Tuulta ei juuri ole, mutta päätetään silti nostaa purjeet. Lillutaan eteenpäin, kiirehän ei ole mihinkään.
Liikenne on melko kovaa ja pitää sanoa, että sellaisia veneitä menee ohi, että jossain sitä rahaa on reippaammin takataskussa. Minun kuukausiliksalla ei pitkään moisilla polttoainerosvoilla pystyisi ajamaan, vaikka itse veneen saisi ilmaiseksi. ~1,5l/h kuulostaa paljon paremmalle. Alleviivaten, että minulla ei ole mikään tarve painaa tukka hulmuten 'perille'. Minä olen jo perillä.
meripartiolaisten kirja antaa suojaisan luonnonsataman aivan Ströömin pohjoispäähän. Perillä 23.00 ja rilli tulille. Parisen tuntia höpinää, sitten pienessä juhannusfiiliksessä lämppäri päälle poistamaan kosteutta. Joo, hyvin meni, jos nyt ei ota huomioon sitä, että unohdin avata lämppärin pakoputken. Savut tulee sitloodaan ja siinä kohtaa kun tämä huomataan ja pakoputki avataan mustan savun saattelemana (sellaista savua sieltä ei ikinä ole tullut...) päättää Weber lopettaa toimintansa. Oma vika, jälleen pitäisi vähän miettiä mitä on tekemässä. Kieltämättä juhannusjuomat oli osasyyllisenä tähän tapahtumaan. Kirjoitushetkellä (ma 24.6) olen juuri tullut veneeltä ja koittanut kuikuilla vikaa, mutta hiukan liian monta liikkuvaa osaa on härpättimesä. Pitää pyytää toinen silmäpari mukaan ja aloittaa purkutoimet. Laite pitää toimittaa huoltoon. Tämä tapahtuu aikaisintaan viikon päästä.
![]() |
| Ströömi päättyy tähän |
| Superkuusta kohkattiin radiossa. Sielläpä se. |
Perjantai 21.6.2013
Illalla ollaan puhuttu, että Isokari olisi päivän kohde ja keli näyttää hyvälle sen suhteen. Tuuli ei ole liian kova. Kyseinen paikka alkaa olla niin kaukana merellä, että aloittelevan kapteenin on pakko hiukan pohtia myös takaisin tulemista. Päätetään, että tehdään pistokeikka ja tullaan vielä illalla takaisin. Tuuli on kauniisti sanottuna todella kevyttä. Rumasti sanottuna lähes pläkä. Purjeilla silti mennään, kiire ei vieläkään kuulu veneellä liikkuessa sanavarastoon. Neljän tunnin kuluttua ollaan perillä. Heti kun saadaan vene laituriin, tullaan pyytämään laiturimaksu (5€) ja tiedustellaan halukkuutta osallistua majakkakierrokselle. Sehän passaa, siitä sitten vaan nopeasti kamat kasaan ja menoksi. Ehkä turhakin nopeasti, veneen luukut jää auki ja veneessä on kukkaroa, läppäriä, pädiä, yms. viihde-elektroniikkaa. Jääpä ne virta-avaimetkin paikalleen. Siitä olisi lähtenyt helposti hyvä paketti tarvitsevalle.
Saari on hieno ja kierroskin ihan ok. Käydään majakassa josta aukeaa hienot näkymät. Majakkaan ei enää edes pääse ilman opasta ja nyt minun rakastama virkamieskoneisto on kieltämässä majakkavierailut . En kykene ymmärtämään.
Kierroksen jälkeen takaisin veneelle ja kokka kohti Lehmänkurkkua, jonka vieressä on seuraava pysäkki. Pikkusisko ystävineen juhannuksen vietossa, sinne me lähemme kuokkimaan. Paluumatkan alku on on samanlaista purjehtimista mitä menokin. Ainoa ero on siinä, että se pienikin tuulevire on kääntynyt vastaiseksi. Puolessa välissä tuuli nousee ja vaihdamme kurssia siten, että saamme oikein mukavan sivuvastaisen. Vauhtia saadaan mukavasti. Kertakaikkiaan hienoa menoa.
Saavumme perille ja huomaamme, että juhlatunnelma on kohdallaan. Matkamiehet on vaan hieman tunnelmaa jäljessä. Ainakin jos sitä promilleissa lasketaan. Eipä siinä, grillataan, käydään saunassa ja vetäydytään omiin punkkiin vetämään sikeitä. Kuokkavieras lähettää kiitokset ja terveiset Veeralle.
| Tyhjää on matkalla Isokarille |
![]() |
| Majakan pönötystä |
| Hienot maisemat majakasta. Kuva ei anna oikeutta näkymälle. |
Lauantai 22.6. 2013
Aamulla herätessä huomaan, että tuuli on yltynyt aikalailla. Vaahtopäitä on tarjolla heti kun päästään ankkuripaikasta lehmänkurkun suulle. Ryskytetään suoraan vastaiseen kolmisen tuntia, vesi roiskuu melkoisesti ja päälle saa lyödä sadetakin, vaikkei vettä taivaalta tulekkaan. Välistopiksi olen päättänyt oman mökkirannan Helsinginrannassa, jossa on iso kasa sukulaisia juhannuksen vietossa. Vene saadaan ankkurikiinnityksellä laituriin. Aika uhkaavasti tuuli venettä painaa, mutta tulen siihen tulokseen, että kyllä se siinä pysyy. Sen verran tiukkaa savea on meidän mökkiranta. Mutsi laittaa sapuskat ja minä lämmitän saunan. Saunan jälkeen tuuli on hieman helpannut ja matkaa voisi vielä jatkaa kellon ollessa n.18:00. Vaikea päätös, omalla tavalla tekee mieli vielä jatkaa, mutta toistaalta sitä voisi olla täydenpalvelun rannassa yhden yön. Jäädään yöksi.
Sunnuntai 23.6.2013.
Rakkaan Mutsin laittaman aamiainen odottaa kuten on tilattu klo 10:00. Syödään pikaisesti ja lähdetään kohti Turkua. Ankkuri on imenyt itsensä todella piukkaan kiinni ja sen irroittaminen vaatii melkoisia keväjuhlaliikkeitä, mutta lopulta lykästää ja päästään jatkamaan matkaa. Keli on täydellinen purjehtimiseen. Väylän kiermurtelusta johtuen ajoittain hieman hankalahkoa purjehtimista, mutta 3/4 osaa matkasta mennään purjeilla ja pääosin tosi hyvää vauhtia. Ajoittain sitten madellen. Matkalla keitellään meksikonpataa. Aurinkoisen ja kutakuinkin täydellisen purjehduspäivän päätteeksi saavutaan Turkuun. Pikkusisko on uhrautunut hakemaan meidät satamasta. Pudotetaan Hugenotti kaupunkiin, minä vien siskon ja ajelen kotiin. Olo on aika piesty koko päivän auringossa olemisen jälkeen. Toisaalta kerrankin voin sanoa, että olen ollut auringossa. Se kun ei ole tähän asti ollut mitenkään erikoisen mielekästä puuhaa itselle. Hieno matka ja kaikki osalliset ansaitsevat maininnan onnistuneesta juhannuksesta! Hienoa huomata, että juhannuksena voi tehdä muutakin kuin juoda aamusta iltaan alkoholia.
Koko reissu karkeasti google.maps palvelussa juhannuksen purjehdukset
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
Jonkinlaista purjehdusta ja merihädän tynkää
Perjantai 14.6.2013
Tarkoituksena oli lähteä heti viideltä liikkeelle työpäivän jälkeen, mutta keli esti ennusteiden mukaisesti lähdön,. Tuuli yltyy, jos nyt ei mahdottomaksi, niin ainakin itselle turhan haastavaksi. Koneella olisi toki voinut ajella, mutta jätetään väliin ja odotellaan mukavia tuulia ja aurinkoa lauantaille.
Launtai 15.6.2013
kokoonpano, Hugenotti ja allekirjoittanut. Matkan kohteeksi ollaan sovittu Kustavi, sinne jonnekkin Iniön suuntaan. Kaverilla on mökki niillä maisemilla ja sovittiin, että purjehditaan johonkin paikalliseen vierasvenesatamaan, kävästään tuopilla ja toki esitellään ylpeänä uusi vene. Keli on hyvä kuten säätiedoitus antoi ymmärtää. Tuulta 4-8m/s.
Pansiosta lähdetään kohti Naantalia ja sieltä kapeita rännejä pitkin sitten Kustaviin. Alkuun ajellaan koneella Airiston yli ja nostetaan purjeet. Fiksuina miehinä mennään saaren taakse piiloon nostamaan rätit, jotta suuremmalta säätämiseltä vältytään. Ja kyllähän ne kivasti nousi. Ongelmaksi tuli vaan se samainen saari se blokkasi meidän tuulen. Ajellaan sitten koneella vielä hetki suotuisampaan paikkaan, jonka jälkeen päästään enemmän ja vähemmän vauhdikkaasti luonnonmaata kierrellen kapeille sunteille. Lasketaan purjeet ja puksutellaan taas koneella melko pitkään. Ei mitään mainittavaa, aurinko paistaa ja keli on mukava. Jossain kohtaa huomaan, että vesitonkka on sitten vuotanut keulapiikkiin ja minun lakanat ja peitto on märkänä. Levittelen lakanat ulos kuivumaan ja ehkä ulospäin näyttää enemmän mustalaisten matkanteolta, kun peittoa ja lakanaa menee pitkin kantta.
Huomattavasti ennen Iniötä saadaan taas rätit ylös ja matka jatkuu purjehtimalla. Joskin suoraan vastatuuleen. Ihan koko matka, en tiedä miten se on mahdollista, että aina on vastatuuli? Perille päästään kuitenkin Kustaviin ja pienen karttaselailun jälkeen sovitaan tapaamispaikaksi Laupuisten satama. Karttanavigointi alkaa pikkuhiljaa sujumaan, paljon on vielä opittavaa, mutta eiköhän tämä tästä. Hieno paikka todella suojaisessa paikassa. Suosittelen. Palvelut on hyvät, on saunaa, grilli- ja tiskauspaikkaa etc. Hintana 20€/vuorokausi sisältää sähköt/veden/septin tyhjennykset ja toki em. palvelut.
Istuskellaan iltaa grillaillaan ja 24:00 punkkaan, pitkä on matka seuraavana päivänä. Ja sellainen siitä tosiaan tuli.
Sunnuntai 16.6.2013
Aamulla sade herättää. Keli on muuttunut huonompaan suuntaan, mutta eipä vielä mitään hätää. Täysin tehtävissä oleva ilma. Aamupala suoritetaan kahviossa ja sen jälkeen sadevaatteet niskaan ja menoksi. Ensimmäinen 30min meneekin ihan hyvin. Ajetaan Iniön puolelle ja aallokko on aikamoinen. Ei tuo vielä hätää tuonut, mutta sitten. JUMALAUTA, kone sammuu. Ollaan kuin ongenkoho vedessä. Ohjattavuutta ei ole ja vene menee kovaa vauhtia kohti kivikkoa. Hugenotti tiputtaa ankkuria ja minä alan ihmettelemään vikaa. Vettä sataa aivan tolkuttomasti. Ankkuri ei tietenkään pidä, ensin on liian syvää ja kun ankkuri saadaan pohjaan asti aallot repii sen aina irti. Kivikko ei enää onneksi lähesty samaa vauhtia.
Pahoittelen kuvia ei ole tästä eteenpäin. Oli hieman muutakin puuhaa, kuin valokuvaus.
Paikallistan vian koneinsinöörin tarkkuudella. Polttoaineen syöttöletku on tukossa. Ei pysty tekemään siinä kelissä yhtään mitään. Huudan Hugnotille, että seuraavalle näkyvälle veneelle merkkiä. Omin avuin ei päästä pois. Purjeita ei saada ylös koska taka-ankkuri on meressä ja vene sellaisessa asennossa, että ei tule ainakaan meiltä onnistumaan. Kalassa ollut pariskunta tulee hätiin ja saadaan vene hinattua takaisin lähtöpisteeseen. Pientä konejumppaa ja taas hörähtää riisseli käymään. Yhden liittimen takaiskuventtiili on mennyt tukkoon, tukoksena on mustaa mönjää. Satamassa eräs mies osaa kertoa, että se on biodieseliin tulevaa 'levää'. Diesel bakteeri, josta kohkattiin jopa saman illan tv-uutissa. Toisaalta Suomessa tuota ei kuulemma ole. Paskapuhetta sanon minä. Ainakin jos verkkokeskusteluja on uskominen. Pitää sanoa, että olin kyllä itsestäni ylpeä, paikallistin vian koneessa, eikä siinä vielä kaikki sain sen korjattua!
Saadaan autokyyti takaisin Turkuun. Saan sovittua 10€ päivähinnan veneelle torstaille asti ja siitä eteenpäin 20€/vrk. Juhannus pukkaa päälle joten ymmärrettävää, että enempää ei voi antaa löysää. Hiukan harmittaa, että minulla oli jo varamoottori matkahuollossa odottamassa, mutta perjantaina en sitä ehtinyt hakea. Voitte kuvitella millainen tatti oli otsassa, kun hätätilanne osui kohdalle. Tuon olisi voinut klaarata vetäisemällä apumoottori käyntiin ja itsekseen nilkuttaa takaisin satamaan.
Tiistai 18.6.2013
Ajellaan Timpan kanssa Turusta laittamaan apumoottori paikalleen, testataan ja hyvin pelaa. Tosin sekin oli säädön takana. Moottoria ei olisi saanut kuljettaa kylkiasennossa, öljyt valuu miten sattuu koneessa. Noh, se oli pieni pulma ja ratkesi hetken hölmistelyn jälkeen.
Tyhjentelen takapilssiä, jonne on päässyt aikalailla Vedensekaista dieseliä kaikkien huolto ja sekoilutoimien aikana. Korjataan lisäksi pieniä sisävaurioita, mutta nyt on vene valmis juhannukseen!
Tarkoituksena oli lähteä heti viideltä liikkeelle työpäivän jälkeen, mutta keli esti ennusteiden mukaisesti lähdön,. Tuuli yltyy, jos nyt ei mahdottomaksi, niin ainakin itselle turhan haastavaksi. Koneella olisi toki voinut ajella, mutta jätetään väliin ja odotellaan mukavia tuulia ja aurinkoa lauantaille.
Launtai 15.6.2013
kokoonpano, Hugenotti ja allekirjoittanut. Matkan kohteeksi ollaan sovittu Kustavi, sinne jonnekkin Iniön suuntaan. Kaverilla on mökki niillä maisemilla ja sovittiin, että purjehditaan johonkin paikalliseen vierasvenesatamaan, kävästään tuopilla ja toki esitellään ylpeänä uusi vene. Keli on hyvä kuten säätiedoitus antoi ymmärtää. Tuulta 4-8m/s.
Pansiosta lähdetään kohti Naantalia ja sieltä kapeita rännejä pitkin sitten Kustaviin. Alkuun ajellaan koneella Airiston yli ja nostetaan purjeet. Fiksuina miehinä mennään saaren taakse piiloon nostamaan rätit, jotta suuremmalta säätämiseltä vältytään. Ja kyllähän ne kivasti nousi. Ongelmaksi tuli vaan se samainen saari se blokkasi meidän tuulen. Ajellaan sitten koneella vielä hetki suotuisampaan paikkaan, jonka jälkeen päästään enemmän ja vähemmän vauhdikkaasti luonnonmaata kierrellen kapeille sunteille. Lasketaan purjeet ja puksutellaan taas koneella melko pitkään. Ei mitään mainittavaa, aurinko paistaa ja keli on mukava. Jossain kohtaa huomaan, että vesitonkka on sitten vuotanut keulapiikkiin ja minun lakanat ja peitto on märkänä. Levittelen lakanat ulos kuivumaan ja ehkä ulospäin näyttää enemmän mustalaisten matkanteolta, kun peittoa ja lakanaa menee pitkin kantta.
Istuskellaan iltaa grillaillaan ja 24:00 punkkaan, pitkä on matka seuraavana päivänä. Ja sellainen siitä tosiaan tuli.
Hienoja puuveneitä
Ravinteli
Komia rattori
Sunnuntai 16.6.2013
Aamulla sade herättää. Keli on muuttunut huonompaan suuntaan, mutta eipä vielä mitään hätää. Täysin tehtävissä oleva ilma. Aamupala suoritetaan kahviossa ja sen jälkeen sadevaatteet niskaan ja menoksi. Ensimmäinen 30min meneekin ihan hyvin. Ajetaan Iniön puolelle ja aallokko on aikamoinen. Ei tuo vielä hätää tuonut, mutta sitten. JUMALAUTA, kone sammuu. Ollaan kuin ongenkoho vedessä. Ohjattavuutta ei ole ja vene menee kovaa vauhtia kohti kivikkoa. Hugenotti tiputtaa ankkuria ja minä alan ihmettelemään vikaa. Vettä sataa aivan tolkuttomasti. Ankkuri ei tietenkään pidä, ensin on liian syvää ja kun ankkuri saadaan pohjaan asti aallot repii sen aina irti. Kivikko ei enää onneksi lähesty samaa vauhtia.
Pahoittelen kuvia ei ole tästä eteenpäin. Oli hieman muutakin puuhaa, kuin valokuvaus.
Paikallistan vian koneinsinöörin tarkkuudella. Polttoaineen syöttöletku on tukossa. Ei pysty tekemään siinä kelissä yhtään mitään. Huudan Hugnotille, että seuraavalle näkyvälle veneelle merkkiä. Omin avuin ei päästä pois. Purjeita ei saada ylös koska taka-ankkuri on meressä ja vene sellaisessa asennossa, että ei tule ainakaan meiltä onnistumaan. Kalassa ollut pariskunta tulee hätiin ja saadaan vene hinattua takaisin lähtöpisteeseen. Pientä konejumppaa ja taas hörähtää riisseli käymään. Yhden liittimen takaiskuventtiili on mennyt tukkoon, tukoksena on mustaa mönjää. Satamassa eräs mies osaa kertoa, että se on biodieseliin tulevaa 'levää'. Diesel bakteeri, josta kohkattiin jopa saman illan tv-uutissa. Toisaalta Suomessa tuota ei kuulemma ole. Paskapuhetta sanon minä. Ainakin jos verkkokeskusteluja on uskominen. Pitää sanoa, että olin kyllä itsestäni ylpeä, paikallistin vian koneessa, eikä siinä vielä kaikki sain sen korjattua!
Saadaan autokyyti takaisin Turkuun. Saan sovittua 10€ päivähinnan veneelle torstaille asti ja siitä eteenpäin 20€/vrk. Juhannus pukkaa päälle joten ymmärrettävää, että enempää ei voi antaa löysää. Hiukan harmittaa, että minulla oli jo varamoottori matkahuollossa odottamassa, mutta perjantaina en sitä ehtinyt hakea. Voitte kuvitella millainen tatti oli otsassa, kun hätätilanne osui kohdalle. Tuon olisi voinut klaarata vetäisemällä apumoottori käyntiin ja itsekseen nilkuttaa takaisin satamaan.
Tiistai 18.6.2013
Ajellaan Timpan kanssa Turusta laittamaan apumoottori paikalleen, testataan ja hyvin pelaa. Tosin sekin oli säädön takana. Moottoria ei olisi saanut kuljettaa kylkiasennossa, öljyt valuu miten sattuu koneessa. Noh, se oli pieni pulma ja ratkesi hetken hölmistelyn jälkeen.
Tyhjentelen takapilssiä, jonne on päässyt aikalailla Vedensekaista dieseliä kaikkien huolto ja sekoilutoimien aikana. Korjataan lisäksi pieniä sisävaurioita, mutta nyt on vene valmis juhannukseen!
Tilaa:
Kommentit (Atom)








